lauantai 7. huhtikuuta 2012

Kasuaalia mutta ei liian?

Kasuaalipukeutuminen, jota vaaditaan juhliin tai johonkin tapaamisiin on hyvin hyvin haastava käsite. Siinä vaiheessa tulee se kaikkien rakastama "Apua, mitä mää oikeesti voin laittaa päälle?", koska et voi arvioida, mikä on liian kasuaalia tilanteeseen johon sinut kutsutaan. Toki asiaa auttaa, jos tunnet yhtään sitä ihmistä, jota olet menossa tapaamaan jolloin tämä tietää, että miten pukeudut yleensä tai, mitä sinun kasuaalipukeutumisesi pitää sisällään. Toisin on, jos olet menossa kaverisi seuraksi tämän toisen kaverin juhliin, jota et tunne laisinkaan. Silloin voi vain toiveikkaasti kalastella tältä omalta kaveriltasi neuvoja, että mitä sinne mahdollisesti kannattaisi laittaa päälle. Tietysti osaat jo ajatella, että kollareita tai verkkareita et ole päällesi vetämässä ja vielä vähemmän vanhoja reikäisiä vaatteita, joita pidät päälläsi vain kotona, kun muita ei ole näkemässä. Tai sitten näkemässä on vain hyviä kavereitasi.

Kuvitellaan tosiaan nyt se tilanne, jossa olet menossa sinne kaverin kaverisi juhliin kaverisi seuraksi. Juhlat alkaa muutaman tunnin sanotaan nyt, että 3-4 tunnin päästä ja olet tuijottanut viimeisen tunnin tai kahden ajan vaatekaappiasi ja lähes tulkoon repinyt hiuksia päästäsi, koska et vain yksinkertaisesti tiedä, mitä laittaisit päälle. Olet käynyt läpi useampaan kertaan, kaikki vakiovaatteet, mitä yleensä laitat päällesi, kun pyydetään pukeutumaan kasuaalisti mutta, joka kerralla olet ajatellut, että: "Ei, tämä on liian kasuaalia. Näytän kuitenkin hölmöltä, kun laitan nämä päälleni". Eli siis mielessäsi on pahin mahdollinen skenaario. Mutta niinhän se meillä kaikilla yleensä on, eikä silloin auta kuin ottaa puhelin kauniiseen käteen ja laittaa tekstiviesti tai, vaikka yksinkertaisesti soittaa kaverillesi, joka sinut on kutsunut ja kysyä, että onko juhlissa teemaa tai, mitä hän on laittamassa päälleen? Koska siitä voit päätellä ovatko kokeilemasi asukokonaisuudet oikeasti liian kasuaaleja vai kuvittelitko vain kaiken omassa pienessä mielessäsi, sillä sitä ylireagointia harrastamme kaikki. Ja turha sitä on kieltää.

Mutta kumpi sitten loppujen lopuksi olisi nolonpaa omasta ja kaverisi mielestä; se, että olet oikeasti pukeutunut turhan kasuaalisti vai se, että oletkin ylipukeutunut muihin nähden jolloin kaikki tuntuvat tuijottavan sinua?

No onneksi molemmilta näiltä voi välttyä kysymällä reilusti kaveriltasi mielipidettä mahdollisiin vaatteisiisi tai sitten kysymällä, mitä kaverisi laittaa päälle. Siitä voit sitten tosiaan miettiä omia vaatekertojasi ja niitten soveliaisuutta. Eli kysyminen kannattaa aina. Toki tavatessasi kavereitasi ihan kahden kesken annetaan anteeksi, jos on pukeutunut liiankin kasuaalisti, koska silloin kaverisi tietää, että et mahdollisesti ole vain jaksanut kaivaa sieltä vaatekaappisi syövereistä jotain tiettyjä vaatteita tai sitten kaikki muut vaatteet ovat yksinkertaisesti pesukoneessa, koska ranttaat asiasta tälle heti ensimmäisenä selittäen omat vaatteesi.

Kappas ei kyllä nyt tule tällä kertaa kuvia huoneesta mutta innostuin käymään tänään vähän muualla valokuvaamassa, joten niitä kuvia ajattelin laittaa. Sekä on minulla tätä postausta varten myös vaatekokonaisuus, joka on aika kasuaali mutta ei kuitenkaan liian. Heh. Vitsi oli toki oma keksimä. No doubt.


Alotetaan siis tällä asukokonaisuudella ainakin pikkusen. Eli siis pillifarkut joo se on normivaate ja valkoinen t-paita. Tuo liivi tuo tähän kokonaisuuteen sitä mukavaa "virallisuutta" mutta ei kuitenkaan liian jäyheetä. Mut siis semmonen perus setti, että kehtaa näyttäytyä ulkona.



Ja sitten otettiinki vähän kädet auki asentoa. Joo kuhan vaa höpisen!

Sitten annetaanpa tässä välissä vähän niitä muita kuvia. Pohjustuksena sen verran, että idea lähteä valokuvaamaan oli täysin ekstempore mutta toki kaikkein paras tapa viettää tämä lauantaipäivä. Sikäli, kun ulkona kuitenkin oli aika lämmin, vaikka tietysti tuuli vähän mutta aurinko paistoi ja se oli mukavaa.


On siinä kyllä kommee pikajuna rautatieasemalla lähti muuten joskus kahden jälkeen tuo tuksuttamaan.


Sitten vähän itse rautatieasemasta kuvaa. Kyllä, tämä on hyvin tärkeää!



...lisää sitä pikajunaa joo'o. Enää en kuitenkaan junakuvilla teitä kiusaa, koska tässähän nähdään, että työntekijä astuu sisään sinne niin lopetin junasta kuvien ottamisen. Mitähän sieltä seuraavaksi tulee?




Niin no sieltähän tuli ihan muutama kuva vain rakkaasta torista, jossa on meneillään se oma "pieni" remontti, joka ainakin henkiökohtaisesti raastaa omia hermojani. Ottaa päähän, kun joutuu kiertämään, joka paikkaan kiertoreittejä, koska tori on revitty auki, kun kaupunki haluaa jotain uutta ja ihanaa. Jee. Ei siitä ole paljon itselleni mitään hyötyä, kun en luultavasti täällä asu loppuikääni.


Sitten vielä vähän kuvaa kauniista kaupungintalosta. Nyt ei siis ole mitään sarkasmia tässä, sillä kaupungintalo on oikeasti kaunis rakennus! Nyt voit taputtaa itseäsi olalle tai sitten minä teen sen sinun puolestasi, sillä nyt on yhteenveto kuvan vuoro tuosta ylemmästä asukokonaisuudesta. Tosin kyllä veikkaan, että kovinkaan moni ei tänne asti jaksanut tulla, koska onhan nuo torikuvat tosiaan aika puuduttavia. Itsellenikin nousi jo hiki, kun niitä tähän laittelin. Huh huh.


Noin, ja nyt kaikki on ilosia. Jee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti